
Päätin piipahtaa bensantankkausmatkalla, kun työn puolesta joutui taasen kurvailemaan ympäri Suomea.
Suomen raja-asemalla oli muutama ajoneuvo, voittopuolisesti venäläisiä. Jopa aamupäivällä oli jonoksi asti venäläisiä tulossa Suomeen päin. Rajaliikenteessä toistuu sama kaava - aamulla venäläisiä jonottaa Suomeen päin ja illalla taas venäjälle sekä Suomen että venäjän tullissa.
Missä ovat suomalaiset? Muutama "hullu" tai suomalaisilla rekkareilla varustettu ajoneuvo oli herrakansan joukossa. Nimittäin s a m a s s a pitkässä jonossa Suomen puolella, mutta o m a s s a hitaassa jonossa venäjän tullissa.
Toisin kuin venäläisten Suomen tullissa, venäjän tullissa suomalainen joutuu maksamaan pankkiin autositoumuksesta 103-115 ruplaa. Pankki on monta kertaa päivässä kiinni, tunnin ja puolen tunnin taukoja. Se merkitsee suomalaisen autojonon pysähtymistä. Samaan aikaan venäläinen liikenne soljuu normaalisti läpi, eikä maksa mittään.
Toisin kuin venäläisten Suomen tullissa, suomalaisten täytyy tullata autonsa so. tehdä tulliselvitys toisessa paikassa venäjän raja-asemalla. Tämä kestää, varsinkin kun virkailija päättää pitää ruoka-, kusi-, tupakka- tai muun tauon. Kukaan ei tietysti tuuraa venäläistä tullivirkailijaa. Mutta veli-venäläisen ei tarvitse kuin näyttää ajoneuvonsa rekisteriotetta Suomen viranomaisille.
Suomalaiset on näillä venäjän tarkoituksellisilla toimenpiteillä ajettu mainituilla syrjivillä toimenpiteillä pois rajaliikenteestä. Parasta tai perveisseintä tässä on se, että Suomi ja EU ovat rakentaneet heille nuo raja-asemat ja tehneet kalliita investointeja rajan omalle puolelleen rajaliikenteen sujuvuuden edistämiseksi.

Kuvassa entinen suomalainen kk-pesäke Tienhaaran alueella, harvesterin piippu on osoittanut Liitsaaren suuntaan
Suomalaiset poliitikot ovat kyvyttömiä ja haluttomia puuttumaan tilanteeseen. Lähetettiin kirje Moskovaan. Suomalaisia poliitikoita ei kiinnosta suomalaisten omien oikeuksien ajaminen. Ehkä se on liian vaikea laji saada tuloksia aikaan ja pistää itsensä likoon tässä venäjän ymmärtäjien maassa.
Virkamieskunnassakin esiintyy samaa seisovaa ilmaa. Kysyttäessä asiaa suomalaiselta konsulilta, ryhtyykö Suomi toimiin autositoumusmaksun poistamiseksi määräämällä vastaavan maksun venäläisille, hän sanoi sen olevan järjetöntä (sic!).
Uskooko venäläinen vastaavia/ samanlaisia vastatoimenpiteitä v a i toivomuksia sopimuksien noudattamisesta tai syrjivän kohtelun poistamisesta? Yli vuoteen ei ole tapahtunut muutoksia.
Joka tapauksesssa tälläiseen "halveksuttavaan ja rahvaanomaiseen" bensaturismiin minulla on tapana yhdistää vierailun johon Suomen historiaan liittyvään aiheeseen. Ajankohdan (maaliskuun alku) huomioiden keskityin Talvisodan viimeisten päivien taisteluihin Viipurissa.
Talvisodan viimeisen aamun verilöyly
(klikkaa kuvia ja karttoja, näet ne suurempina)

Helmi-maaliskuun taitteessa 1940 väsyneet suomalaiset joukot vetäytyivät Viipuriin noin 10-15 km:n itäänpäin sijainneesta Väliasemasta.
Uutta puolustusasemaa kutsuttiin Taka-asemaksi (T-linja). Se kulki kirjaimellisesti Viipurin edustalla ja porteilla. Viipurista katsottuna se alkoi oikealta Suomenlahdelta rannalta Petäjäsaaren kohdalta ja mantereella Lintumuksessa, jossa tulee Rantatie (Kuninkaantie) Koivistolta Viipuriin. Sitten rintamalinja alkoi Käremäenlahdesta ja kulki kaupungin itälaitamilla jatkuen radan yli pohjoiseen erilliseen Karjalan kaupunginosaa, sieltä Tammisuon aseman tienoille ja edelleen Talia kohti.
Kyyryssä Talvisodan aikaisella ps.esteellä Viipurin laidalla kohdassa, jossa este ylittää satamasta ratapihalle johtavan rautatienKaupungin laidalla taisteltiin rajusti peräti kymmenisen päivän ajan. Ryssä todella yritti saada aikaan näkyvää menestystä valloittamalla Suomen toiseksi suurimman ja kansainvälisesti tunnetun kaupungin. Mitään merkittävää menestystä Talvisota ei ollut CCCP:lle tuonut, vaan yleistä kansainvälistä ihmetystä puna-armeijan kyvyttömyydestä.
Viipurin edustan taistelujen aikaan alkoivat Moskovassa rauhanneuvottelut. Ne tunnetusti johtivat Moskovan välirauhaan, joka alkoi 13.3.1940 klo 11.00. Tämä oli myös eräs syy suomalaisten vastarinnan jyrkkyyteen.
Itse kaupunkia puolusti erinomaisesti menestynyt "kylmä-kalle" K. A. Heiskasen komentama JR 7. Pohjoisessa sen vastuualue päättyi Papulanlahteen (väliraja). Siellä JR 15 oli asemissa kaupungista erillisellä Karjalan esikaupunkialueella ja Rotanpesällä itäänpäin vievän tien suunnassa. Myös näistä suunnista ryssä pyrki Viipuriin yhtä päättäväisesti kuin kantakaupungin luona.

Tankki (T-26) on tarkalleen siinä paikassa, johon puna-armeija Viipurissa pääsi, Patterinmäellä suomalaisasemien edustalla. Kuvan panssari on 2005 nostettu Viipurinlahdesta Vilajoen kylän läheltä.
Käskystä Öhquist lykkäsi viimeiseen saakka vetäytymistä. Keskiyöhön 12.3. mennessä suomalaisjoukot sitten vetäytyivät kaupungin laitamilta pari kilometriä länteenpäin Patterinmäen-linjalle. Se sijaitsi varsinaisella kaupunkialueella - Patterinmäeltä ratapihan yli Papulaan. Suomalaiset sytyttivät palamaan asemien edessä olevan kaupunginosan mm. Kolikkoinmäen.
Vaikka vihollinen varmuudella tarkalleen tiesi rauhan alkamisesta klo 11.00, se ryhtyi aamulla massiiviseen rynnäkköön vallatakseen Viipurin. Siitä, oliko tällä järjettömällä liikkeellä tarkoitus saavuttaa symboli "voitolle" ja nöyryyttää suomalaisia verilöylyllä, ei ole tietoa.
Joka tapauksessa rauhantuloon saakka jatkunut hyökkäys ei johtanut kuin mittaaviin miestappioihin ilman tulosta. Pelkästään Viipurin rautatieaseman ratapihalle, jota pitkin tapahtui varsinainen panssarihyökkäys (ainakin 20 kpl), tuhottiin 9 venäläispanssaria.
Susipari Tienhaarassa

Kivisalmi sijaitsee kartan oikeassa ylänurkassa, missä sillat ylittävät kapeikon
Maaliskuun loppupuolella minulla oli aikaa ennen Pietarin junantuloa tutustua Tienhaaran taistelumaastoon Kivisalmen länsirannalla.

Nykyään paikalla sijaitsevat korkeat maantie- ja raidesillat, jotka jokainen Viipurin kävijä muistaa. Suomen - ja sota-aikaan matalat maantie-ja rautatiesillat kulkivat nykyisen korkean maantiesillan alla. Niiden vanhat penkereet on vielä havaittavissa maastossa.
Autosta noustessani olin kuulevinani jotain liikkuvan metsässä, mutta äänen suunnassa en havainnut mitään. Rantaan kuleksiessani huomasin hetimiten sudenjäljet, jotka kulkivat vesistön suuntaisesti pohjoisesta etelään silloille päin. Mitäpä nuista - on nuita hukanjälkiä tullut nähtyä metsästysreissuilla.
Hukat reissulla. Vaan irtokoiria ei viime aikoina ole näkynyt.Yleensä olen nähnyt varsin vähän riistaa karjalankannaksella ja Karjalassa. Luultavasti (sala)metsästys ja petojen lukumäärää rajoittaa riistakantaa voimakkaasti.
Munasuolla Summassa olen nähnyt teeriä. Ihantalan taistelualueella Nurmilammen maastossa olivat jopa hirvet talvehtineet. Kerran oikein säikähdin Leitimojärven pohjoispuolella, kun olin näkevinäni jotain hangen alla - hirvi oli jälistä päätelleen mennyt pitkillä:) Ja viime toukokuussa jouduin viirupöllön hyökkäysten kohteeksi Talin Markkinapellolla/ Marjamäen maastossa eräässä metsäsaarekkeessa.


HOLODNO! Linnansillalla ennen palttoon vaihtoa








































